Kollegiaalisuutta, koulutusta ja tulevaisuuden ammatillisia visioita – Matkakertomus NML kongressista Reykjavikistä 5-7.5.2025

Uudenmaan Bioanalyytikot ry:n aloitteesta Suomen Bioanalyytikot ry käynnisti työryhmätyöskentelyn bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeiden laatimiseksi alkuvuodesta 2024. Työryhmä laati tutkittuun tietoon perustuen kollegiaalisuusväittämät, jotka testattiin bioanalyytikoista koostuvalla asiantuntijaraadilla. Näin syntyivät bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeet, jotka julkaistiin Suomen Bioanalyytikot ry:n liittokokouksen 2024 yhteydessä. Työryhmässä toimivat Sina Nordman, Janika Koskenvuori, Riitta Lumme, Outi Rowe, Kati Koivisto ja Eija Kaila.

Nordisk Medicinsk Laboratoriegruppe (NML) on järjestö, joka yhdistää pohjoismaiset bioanalyytikkoyhdistykset. NML järjestää kansainvälisiä konferenssejä, joihin osallistumalla bioanalyytikoilla on mahdollisuus kouluttautua, verkostoitua ja jakaa tietoa hyvistä käytänteistä laboratorioissa. Tänä vuonna konferenssi järjestettiin Reykjavikissä ja osallistujissa oli runsaasti suomalaisia muun muassa Hus Diagnostiikkakeskuksessa työskenteleviä bioanalyytikoita. Konferenssimatkan ensimmäisenä iltana suomalaisten kollegoiden kanssa virkistäydyttiin yhdessä ja omakustanteisesti kuumavesiuimalassa.

Suomesta NML konferensissä suullisen esityksen bioanalyytikoiden kollegiaalisuusohjeista pitivät Janika Koskenvuori ja Sina Nordman. Esityksessä esiteltiin kollegiaalisuuden käsite, menetelmä, tutkimuksen toteutus, tuotos ja implementaatiostrategia. Kuulijoita kannustettiin ottamaan ohjeet käyttöön työyhteisöissään ja osaksi bioanalyytikkokoulutusta ammattietiikan opintojaksoille. Keskustelua yleisöstä heräsi kiitettävästi. Erityisesti kiinnostusta herätti kollegiaalisuutta tukevien työyhteisöjen suoriutuminen ja seuranta. Lisätutkimusta tarvitaan.

Konferenssin luentokokonaisuuksissa korostuivat substanssialojen lisäksi bioanalyytikkokoulutus sekä tulevaisuuden työnjakoon ja työnorganisointiin liittyvät suuntaviivat. Luennoissa mentorointi näyttäytyi opiskelijaohjauksen ja ammattiin kasvattamisen nousevana trendinä. Tärkeä huomio on se, että toteutuakseen mentorointi tarvitsee myös organisoitumista ja yhteisön tukea. 

Kaikissa Pohjoismaissa väestödemokrafia asettaa erityisiä haasteita terveydenhuollon järjestämiselle tulevina vuosina. Työn tehostamiseen ja laadun parantamiseen onkin laboratoriotyössä mahdollista löytää keinoja teknologian ja tekoälyn avulla. Koulutuksen mutta myös lainsäädännön ja eettisten toimintamallien on pysyttävä muutoksen mukaan erityisesti tekoälyn osalta. 

Bioanalyytikon asemassa on Pohjoismaissa kuljettu vuosikymmenten pitkä tie laboratorion apulaistytöistä korkeakoulutetuiksi kliinisen laboratoriotyön asiantuntijoiksi. On tärkeää, että nopeasti kehittyvällä laboratorioalalla bioanalyytikot pysyvät edelleen mukana kehityksen aallonharjalla ja ottavat asemansa uudistuksissa esimerkiksi tehtävän kuvia uudistettaessa. Sitä eivät voi tehdä muut kuin bioanalyytikot itse. Ammattikunnan yhtenäisyys ja toimiva vuoropuhelu laboratorioiden muiden ammattikuntien kanssa on ollut kehityksen kivijalka myös aikaisempina vuosina.

Laboratoriotyö on nopeasti muuttuva ja uudistuva toimintaympäristö. Työelämän ja työnkuvien uudistumiset ovat välttämättömiä ja niitä tullaankin todennäköisesti tulvina vuosina näkemään kiihtyvällä tahdilla. On välttämätöntä, että laboratorioiden kaikki ammattikunnat osallistuvat vuoropuheluun työnjaosta ja tehtävän siirroista. Työelämän, korkeakoulujen ja lääketieteen erikoisalojen yhteistyö on välttämätöntä. 

Kansainvälisten kokemusten ja hyvien käytänteiden jakaminen eri maiden välillä on rikkaus, jota myös Suomessa bioanalyytikkoyhteisön on syytä enenevissä määrin hyödyntää yhteistyössä työelämän ja korkeakoulusektorin kanssa. Esimerkiksi Britanniassa kliinisissä laboratorioissa työskentelee analyysitehtävissä ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita ei terveydenhuollon ammattilaisia, ja bioanalyytikot toimivat analytiikan ja näytteenoton tehtävissä. Pitäisikö Suomessakin laboratorioanalytiikoista kouluttaa filosofian maistereita kliinisiin laboratorioihin? Se eittämättä vastaisi työelämän kohtaanto-ongelmaan, mutta olisiko se bioanalyytikoiden ammatin edun mukaista? Ammattiyhteisön sisäinen vuoropuhelu tehtävänkuviin liittyvästä työnjaosta olisi tärkeää.

Seuraava kansainvälinen bioanalyytikoiden konferenssi on Japanissa syksyllä 2026 IFBLS:n järjestämänä. Tutustu konferenssiin nettisivuilla. Seuraava NML kongressi järjestetään syksyllä 2027 Helsingissä Laboratoriolääketiede päivien yhteydessä. Voit seurata kongressia Instagramissa @nml2027_finland.

Tiesitkö, että kansanvälisiin koferensseihin voit hakea apurahaa? Matkamme mahdollistajina toimivat taloudellisina tukijoina Suomen Bioanalyytikot ry, Uudenmaan Bioanalyytikot ry ja Sinalab Oy.

Sina Nordman, puheenjohtaja, Uudenmaan Bioanalyytikot ry

Bioanalyytikon uratarina jatko-opinnoista

Kaisa Säippä

Miksi opiskelin:

Olin jo pitkään suunnitellut opintojen aloittamista. Tavoitteenani oli kehittää itseäni, oppia uutta, syventää osaamista ja saada uudenlaista näkökulmaa. Sekä tietysti mahdollistaa tulevaisuuden uudenlaiset työt ja työtehtävät. Pohdin pitkään terveystieteiden maisteri-opintojen, YAMK-opintojen ja jopa kokonaan uuteen alaan liittyvien opintojen välillä. 

Mitä opiskelin:

Päädyin lopulta YAMK-opintoihin. Valmistuin maaliskuussa Metropoliasta Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), digitaalisten palveluiden asiantuntija -tutkinto-ohjelmasta. Tutkintonimike on bioanalyytikko (ylempi AMK).

Tutkinto antoi valmiuksia sote-alan digitaalisten palveluiden ja palveluratkaisujen työelämälähtöiseen kehittämiseen, uuden tiedon tuottamiseen sekä työelämän kehittämiseen.

Opinnäytetyö:

Tein opinnäytetyöni HUS Diagnostiikkakeskukselle. Opinnäytetyöni oli toiminnallinen, vaiheittain etenevä kehittämistyö, jonka lopputuotoksena syntyi työelämän tarpeisiin vastaava verenkuvien verkkoperehdytysmateriaali Moodle-oppimisalustalle. Lopputuotosta voidaan hyödyntää HUS DGK:n analytiikan keskitetyssä perehdytyksessä ja hyödynsaajana tulee olemaan verenkuvien työpisteelle perehtyvät uudet työntekijät sekä verenkuvien työpisteellä jo työskentelevät bioanalyytikot HUS DGK:n kliinisen kemian vastuuyksiköissä.

Oli hienoa tehdä työ, joka oli aidosti työelämälähtöinen ja joka tullaan ottamaan kohdeorganisaatiossa käyttöön osaksi verenkuvatutkimusten perehdyttämisprosessia sekä osaamisen varmistamista.

Opinnäytetyön myötä sain syvennettyä entisestään ammatillista osaamistani verenkuvatutkimuksista, otettua haltuun Moodle-oppimisalustan ja siellä kurssien tekemisen sekä treenattua niin fasilitointitaitoja kuin projektin läpiviemistä.

Missä nyt töissä:

Heti valmistumista seuraavana päivänä aloitin työt Aurevialla EQA asiakaspalvelukoordinaattorina.